HUHU tulee Huittisiin!

Kadotetut paikat työpajojen antia sekä lopputulemia

Käsityöläisalue näkyväksi - nuorta osaamista hyödyntäen

Vanhan Rauman käsityöläiset vaalivat tärkeää perinnettä ja ovat yksi kaupungin matkailuvalteista. Käsityöläisten sijainti torilta pois päin, Kuninkaankadun varrella ja sen poikkikaduilla on vilkkaimman kaupankäynnin ulottumattomissa. Torin reunamilla elävä vilkas kaupunkilaisten virta laantuu mitä pidemmälle Kuninkaankatua kävelee ja osa mahdollisista asiakkaista ja vierailijoista tekee u-käännöksen.  Ohjauskulman Kadotetut paikat-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää miten alue ja toiminta tehdään näkyväksi, ja mikä nuorten rooli tässä prosessissa voisi olla.

Käsityöläiset ja taiteilijat kokevat olevansa “pimennossa”, käytännön tasollakin. Paremmin valaistu katu ja kyltit voisivat houkutella kävijöitä tutkimaan myös tuntemattomampia katuja. Myös uudenlaiselle verkostoitumiselle ja käsityöläisten yhteistoiminnalle on tilausta. Näkyvyyttä tulisi kehittää monipuolisesti, esimerkiksi netissä, mutta osaaminen puuttuu. Näitä ja monia muita aiheita käsiteltiin työpajan suunnittelutapaamisissa sekä työpajan jälkeen järjestetyssä yhteistapaamisessa, johon osallistui myös kaupungin edustajia.


Rauman kaupungin nuorten työpaja osallistui kokonaisuudessaan Kadotetut paikat-työpajaan 14.2. viikottaisella harrastetunnillaan. Työpajan tarkoituksena oli kerätä tietoa ja nuorten näkemyksiä alueen käytöstä, sen ominaispiirteistä ja kiintopisteistä. Työpajassa toteutettiin reittikarttatehtävä ja ideoitiin uudenlaista tunnusta käsityöläisille. Ideointi pohjautui käsityöläisten ominaispiirteisiin, joita nuoret kirjasivat kierroksellaan. Lisäksi mediapajan nuorille annettiin toimeksianto tehdä käsityöläisiä esittelevä kuvajuttu, joka tulee mm. Rauman kaupungin nettisivuille. Kokeilun tausta-ajatuksena on yhteistoimintamalli, jossa nuorten mediapaja voisi toimia sisällöntuottajana ja teknisenä apuna käsityöläisille näkyvyyden kehittämisessä. Nuorten työpajan mediaosaston tavoitteena on toimia kaupungin “työvälineenä” ja toisaalta taas kaupunki kaipaa sisällöntuottajia esimerkiksi Citynomad-karttapalveluun. 

Tomi Kuusimäki,  Inari Virkkala sekä Rauman ohjauskulmalaisia pohtimassa
yhteistyömahdollisuuksia.  Kuva: Päivi Raivio

Mediapaja-yhteistyö on selkeästi potentiaalisin yhteistyön muoto, mutta nuorten työpajan muutakin osaamista voitaisiin hyödyntää. Esimerkiksi uusien kylttien valmistaminen voitaisiin tilata pajalta. Samoin nuoret voisivat toimia toisinaan harjoittelijoina eri tehtävissä. 

Iltatapaamisessa työpajan jälkeen kokoontuivat käsityöläisten lisäksi Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari ja Vanhan Rauman arkkitehti Kalle Saarinen, Ohjauskulman Tomi Kuusimäki sekä Päivi Raivio ja Inari Virkkala Kadotetut paikat-hankkeesta. Keskustelun aluksi Päivi Raivio alusti yhteenvedon avulla käsityöläisten tarpeita, haasteita ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi sisällöllisiä tapahtumia voisi kehittää tavalla, joka ottaa paremmin huomioon käsityöläisten haasteet. Tapahtumien suunnittelussa voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi vuosikaaviota, joka havainnollistaa eri vuodenaikoina käytettävissä olevat resurssit. Inari Virkkala esitteli käytännön ideoita paremman näkyvyyden saavuttamiseksi, esimerkiksi valaistusta lisäämällä. Muita keskustelun aiheita olivat mm. erilaiset verkostoitumis- ja yhteistyömallit, näkyvyyden lisääminen netissä ja katutilassa, käsityöläisalueen kehittäminen ja brändääminen ja nuorten työpaja-yhteistyön jatkaminen.

Yhteisiä avauksia syntyi kuten uuden käsityöläiskartan tekeminen, yhtenäisten
 ständien suunnittelu, opastuksen
 ja karttojen lisääminen monissa eri paikoissa ja valaisun lisääminen. Kuva: Päivi Raivio.

Keskustelu oli vilkasta ja uusia, yhteisiä avauksia syntyi kuten uuden käsityöläiskartan tekeminen, yhtenäisten ständien suunnittelu, opastuksen ja karttojen lisääminen monissa eri paikoissa, valaisun lisääminen Kuninkaankadun päässä olevaan rakennukseen, lapsille suunnatun työpajatoiminnan virittäminen ja niin edelleen. Isoimpana kysymyksenä onkin, miten eri projektiaihiot priorisoidaan ja kuka niitä edistää jatkossa ja millä aikataululla. Ohjauskulmalla on tässä tehtävässä vahva rooli, mutta yhteistoimintaa tulisi kehittää myös muilla tavoin.

Jatkotapaamisille on siis tarvetta, mutta käsityöläisten ja kaupungin edustajien uutta avaavasta tapaamisesta, sekä nuorten näkemyksistä on paljon hyötyä projektien jatkojalostamisessa ja toteuttamisessa. Nyt suunnitelmien pohjaksi on selvitetty käyttäjälähtöisiä tarpeita, ideoita ja mahdollisuuksia kolmelta taholta. Yhteisten tavoitteiden ja tarpeiden myötä projektien toteuttamismahdollisuudet ovat moninkertaistuneet.


- Päivi Raivio

Työpaja on osa Kadotetut paikat-hanketta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama ja World Design Capital Helsinki-organisaation hallinnoima hanke tuo muotoiluajattelun osaksi kulttuuripaikkojen kehittämistä. Hankkeessa etsitään muotoilun avulla näille ”kadotetuille paikoille” uudenlaista identiteettiä ja käyttötapoja, joiden myötä niistä tulee näkyviä ja lähestyttäviä erityisesti nuorille. Nuorten ohella muotoiluhankkeeseen osallistetuu paikallisia taiteilijoita sekä kaupunkien ja kulttuurialan toimijoita. Hankkeen muotoilijana toimii Päivi Raivio.

Puhdasta skeittitaidetta Kankaanpäässä

Muotoillut Ratkaisut hankkeen Kadotettujen Paikkojen Taidekehän osuus onnistui yli odotusten! Muotoilulla elävöittämisen kohteena ollut Kankaanpään Taidekehä sai heti kättelyssä ahkeran skeittiporukan ansiosta aktivoivan sekä talvisen lisän.

Janne Saario, Mikko Malmivaara ja
Teemu Vanha-Viitakoski käyvät läpi pienoismallia.

Skeittipuistosuunnittelija Janne Saario veti kaksipäiväistä työpajaa 18. ja 19. 1. Kankaanpään taidekoululla sekä läheisessä Linnapuistossa. Jälkimmäiseen syntyi lauantaina kovan ahkeroinnin tuloksena skeitattava, luminen prototyyppi suunnitellusta taideskeittipuistosta.

Työpaja ja koko skeittipuistohanke ovat realistisilla sekä hyvillä kantimilla, sillä jo alusta lähtien saman suunnittelupöydän ääressä ovat keskustellen istuneet niin kaupunginarkkitehti, kaupunginpuutarhuri, kaupunginmuseon johtaja, Suomen johtava skeittipuistosuunnittelija, taiteilijoita sekä supermotivoitunut joukko paikallisia nuoria skeittareita, ammattitaitoinen old school mukaan lukien.

Perjantain osallistavan suunnittelun työpaja aloitettiin kehittävällä ja ideoivalla keskustelulla, jonka tarkoituksena oli kartoittaa skeittiparkkisuunnitelman toteuttamisen esteitä ja mahdollisuuksia.  Käytännön asioista pohdinnassa olivat muun muassa puiston käytön aiheuttama melu ja sen minimoiminen, pintamateriaalit, taiteen integrointi suunnitelmaan, mahdolliset rahoituskanavat ja tietenkin keskiössä skeittipuiston tulevat käyttäjät. Keskustelun lopputulemana voidaan pitää yhteistä tahtoa saada Kankaanpäähän uniikki ja persoonallinen, taidekaupungin nuoria aktivoiva skeittiparkki.

Riku Mesiniemi, skeittiporukan
aktiivi perjantaisessa työpajassa.

Perjantain ohjelma jatkui skeittipuiston pienoismallin rakentamisella.

Muovailu ja näprääminen jatkui iltamyöhään. Aktiiviset lautailijat olivat jo varhain lauantaina, kipakasta pakkasesta huolimatta, lapioimassa unelmaansa Linnapuistoon.  Massiiviset kuormat kokkareista ja vaikeatyöstöisen näköistä lunta saapui kaupungin toimesta kaavaillulle puistoalueelle. Viisitoista rullailevaa nuortamiestä ja nainen, hyväkuntoinen maisema-arkkitehti, taiteilijoita sekä muut hankehenkilöt ottivat mittaa lapiotyöskentelyssä.


Turhaakin kritiikkiä saanut Y-sukupolvi näytti tavoitehakuisella motivaatiollaan pesevän toimistoituneen edeltäjänsä.

Kankaanpään kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen peräänkuulutti
luovaa hulluutta persoonallisen parkin suunnittelussa.

Kaksipäiväisen työpajan lopputulemana voidaan pitää lumiskeittauspaikkaa Linnapuistossa, hyviä yhteistyökokemuksia sekä vedenpitävää suunnitelmaa aktiivisten nuorten haaveiden toteuttamiseksi.

Taidekehän näkökulmasta luvattua muuttumista on siis luvassa. Hyvin rohkakaisevaa oli  myös nähdä, kuinka likaisesta lumesta, kollektiivisesti työstettynä ja unelmilla höystettynä tuli puhdasta taidetta!








Työpaja on osa Kadotetut paikat-hanketta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama ja World Design Capital Helsinki-organisaation hallinnoima hanke tuo muotoiluajattelun osaksi kulttuuripaikkojen kehittämistä. Hankkeessa etsitään muotoilun avulla näille ”kadotetuille paikoille” uudenlaista identiteettiä ja käyttötapoja, joiden myötä niistä tulee näkyviä ja lähestyttäviä erityisesti nuorille. Nuorten ohella muotoiluhankkeeseen osallistetuu paikallisia taiteilijoita sekä kaupunkien ja kulttuurialan toimijoita. Hankkeen muotoilijana toimii Päivi Raivio.

Lyhytaaltoaseman kuulumisia

Lyhytaaltoasemalle saapui yllättyneitä koululaisia, kun 10. tammikuuta järjestetty työpaja alkoi. Kadotetut paikat-hankkeen ensimmäinen varsinainen työpaja järjestettiin lyhytaaltoaseman inspiroivissa tiloissa. Vaikka tilassa ei ole lämmitystä, tiivis tunnelma ja iso puhallin tekivät tilasta sopivan lämpimän. Harva oppilaista oli käynyt lyhytaaltoaseman sisällä ja paikka herätti kiinnostusta - joidenkin mielestä lyhytaaltoasema on näyttänyt vähän pelottavaltakin. 

Väinölän koulun viidesluokkalaiset kutsuttiin mukaan työpajaan, jossa kokeiltiin uudenlaista avointa, lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. Kadotetut paikat-hankkeen muotoilija Päivi Raivion ja T.E.H.D.A.S. ry:n Antti Pedrozon kanssa suunniteltun työpajan tavoitteena oli kerätä koululaisten ideoita lyhytaaltoaseman ja siihen toteutettavan veistospuiston toiminnoista, luoda kontakteja lähialueen toimijoihin ja kokeilla erilaisia osallistumisen välineitä. Työpajan tärkein osuus oli kuitenkin itse tekeminen. 



Työpajan aluksi oppilaat ideoivat lyhytaaltoaseman piha-alueen käyttöä äänestämällä eri toimintojen välillä värilapuin. Selkeäksi suosikiksi nousi graffittimaalaus. Toisena ja kolmantena olivat lumiveisto ja seikkailu. Ideoinnin tarkoituksena oli välittää lasten toiveita T.E.H.D.A.S. ry:n taiteilijoille puistoalueen ja veistospuiston ideointi- ja suunnittelutyöhön. Lasten toiveet ovatkin osittain toteutumassa: lyhytaaltoaseman ympäristöön on suunnitteilla graffittiseinä. Muita ideointiosuudessa esiteltyjä toimintoja, kuten kiipeilyä, voidaan käyttää, ellei suoraan, niin esimerkiksi veistospuistoon tulevien taideteosten osana. 

Ideoinnin jälkeen oppilaat aloittivat Lyhytaaltoaseman veistospuiston yhteisteoksen toteuttamisen kokoamalla ja maalaamalla puisia moduuli-laatikoita. Laatikot kootaan ja yhdistetään isommaksi teokseksi kevään kuluessa. Laatikoissa aiotaan myös viljellä kasveja, jolloin syntyy elävä teos ja josta ehkä poimitaan syötävääkin ennen seuraavaa syksyä. Teoksen taustalla on idea kollektiivisesta teoksesta, joka synnyttää luontevaa jatkumoa työpajassa alkaneelle T.E.H.D.A.S ry:n ja Väinölän koulun yhteistyölle. Seuraavassa työpajassa hahmotetaan teoksen lopullista muotoa ja sijaintia. 

Toiminnan vakiintuessa ja laajentuessa myös muut lähikoulut ja muut ryhmät voisivat toimia aktiivisesti lyhytaaltoasemalla ja sen ympäristössä. Jatkossa lyhytaaltoaseman ympäristöä voitaisiin käyttää laajemminkin oppimisympäristönä ja muutkin Porin  koulut voisivat käyttää lyhytaaltoasemaa ja sen ympäristöä työpajatoimintaan ja oppimiseen T.E.H.D.A.S. ry:n taiteilijoiden johdolla.


Työpaja ja lyhytaaltoasema ympäristönä innosti oppilaita todella paljon, päivä oli kuulemma “paras koulupäivä ikinä!” ja kaikkia kuviksen tunteja toivottiin asemalle. Lyhytaaltoasema poikkeaa koulusta tilan lisäksi myös sen suhteen mitä kaikkea tilassa voi tehdä esimerkiksi nikkaroida, maalata ja rakentaa - ulkona tai sisällä. T.E.H.D.A.S. ry:n taiteilijat ovat ammattikuvanveistäjiä, joilla on paljon kokemusta lumen ja hiekan veistämisestä - lapsia kiinnostavia taitoja, joita koululaiset voisivat aktiivisemminkin oppia ja seurata paikan päällä. 

 - Päivi Raivio









Työpaja on osa Kadotetut paikat-hanketta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama ja World Design Capital Helsinki-organisaation hallinnoima hanke tuo muotoiluajattelun osaksi kulttuuripaikkojen kehittämistä. Hankkeessa etsitään muotoilun avulla näille ”kadotetuille paikoille” uudenlaista identiteettiä ja käyttötapoja, joiden myötä niistä tulee näkyviä ja lähestyttäviä erityisesti nuorille. Nuorten ohella muotoiluhankkeeseen osallistetuu paikallisia taiteilijoita sekä kaupunkien ja kulttuurialan toimijoita. Hankkeen muotoilijana toimii Päivi Raivio.

"Vuoden paras koulupäivä!"

Lippu korkealla.

Muotoillut Ratkaisut hankkeen Kadotettujen Paikkojen ensimmäinen työpaja järjestettiin 10.1.2013 Porin lyhytaaltoasemalla. Muotoilija Päivi Raivion vetämässä ja Tehdas ry:n isännöimässä työpajassa Porin Väinölän koulun viitosluokkalaiset saivat viettää hieman erilaista koulupäivää. (Lisää juttua tulossa)

Kiitos kaikille ohjauskulmalaisille  sekä yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta.