Tietoja minusta

Ohjauskulma on taide- ja kulttuurialan toimijoiden työllistymismahdollisuuksia parantava toimintamalli. Tavoitteena on taide- ja kulttuurialan koulutuksen ja työelämän välisen eron pienentäminen. Ohjauskulma auttaa Satakuntalaisia taide- ja kulttuurialalle valmistuneita laajentamaan työllistymismahdollisuuksiaan ja kehittämään työllisyyttä tukevia projekteja. Ohjauskulmaan osallistuva taide -ja kulttuurialan ammattilainen laatii Ohjauskulman tukemana henkilökohtaisen toimintasuunnitelman. Ohjauskulma tarjoaa asiantuntija-apua ja koulutusta muun muassa urasuunnitteluun, yrittäjyyteen, hanketoimintaan sekä oman osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toimintaan osallistuminen ei ole kokoaikaista, vaan pohjautuu yksilö- ja ryhmätapaamisiin sekä henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Osallistumisen kestoon vaikuttavat osallistujien lähtökohdat ja tarpeet sekä Ohjauskulmassa eteenpäin vietävä projektisuunnitelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu käynnistää Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman Ohjauskulmatoiminnan Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Ohjauskulman toiminta-aika on 7.10.2011 -31.12.2013.

2.19.2013

Käsityöläisalue näkyväksi - nuorta osaamista hyödyntäen

Vanhan Rauman käsityöläiset vaalivat tärkeää perinnettä ja ovat yksi kaupungin matkailuvalteista. Käsityöläisten sijainti torilta pois päin, Kuninkaankadun varrella ja sen poikkikaduilla on vilkkaimman kaupankäynnin ulottumattomissa. Torin reunamilla elävä vilkas kaupunkilaisten virta laantuu mitä pidemmälle Kuninkaankatua kävelee ja osa mahdollisista asiakkaista ja vierailijoista tekee u-käännöksen.  Ohjauskulman Kadotetut paikat-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää miten alue ja toiminta tehdään näkyväksi, ja mikä nuorten rooli tässä prosessissa voisi olla.




Käsityöläiset ja taiteilijat kokevat olevansa “pimennossa”, käytännön tasollakin. Paremmin valaistu katu ja kyltit voisivat houkutella kävijöitä tutkimaan myös tuntemattomampia katuja. Myös uudenlaiselle verkostoitumiselle ja käsityöläisten yhteistoiminnalle on tilausta. Näkyvyyttä tulisi kehittää monipuolisesti, esimerkiksi netissä, mutta osaaminen puuttuu. Näitä ja monia muita aiheita käsiteltiin työpajan suunnittelutapaamisissa sekä työpajan jälkeen järjestetyssä yhteistapaamisessa, johon osallistui myös kaupungin edustajia.


Rauman kaupungin nuorten työpaja osallistui kokonaisuudessaan Kadotetut paikat-työpajaan 14.2. viikottaisella harrastetunnillaan. Työpajan tarkoituksena oli kerätä tietoa ja nuorten näkemyksiä alueen käytöstä, sen ominaispiirteistä ja kiintopisteistä. Työpajassa toteutettiin reittikarttatehtävä ja ideoitiin uudenlaista tunnusta käsityöläisille. Ideointi pohjautui käsityöläisten ominaispiirteisiin, joita nuoret kirjasivat kierroksellaan. Lisäksi mediapajan nuorille annettiin toimeksianto tehdä käsityöläisiä esittelevä kuvajuttu, joka tulee mm. Rauman kaupungin nettisivuille. Kokeilun tausta-ajatuksena on yhteistoimintamalli, jossa nuorten mediapaja voisi toimia sisällöntuottajana ja teknisenä apuna käsityöläisille näkyvyyden kehittämisessä. Nuorten työpajan mediaosaston tavoitteena on toimia kaupungin “työvälineenä” ja toisaalta taas kaupunki kaipaa sisällöntuottajia esimerkiksi Citynomad-karttapalveluun. 


Tomi Kuusimäki,  Inari Virkkala sekä Rauman ohjauskulmalaisia pohtimassa
yhteistyömahdollisuuksia.  Kuva: Päivi Raivio

Mediapaja-yhteistyö on selkeästi potentiaalisin yhteistyön muoto, mutta nuorten työpajan muutakin osaamista voitaisiin hyödyntää. Esimerkiksi uusien kylttien valmistaminen voitaisiin tilata pajalta. Samoin nuoret voisivat toimia toisinaan harjoittelijoina eri tehtävissä. 

Iltatapaamisessa työpajan jälkeen kokoontuivat käsityöläisten lisäksi Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari ja Vanhan Rauman arkkitehti Kalle Saarinen, Ohjauskulman Tomi Kuusimäki sekä Päivi Raivio ja Inari Virkkala Kadotetut paikat-hankkeesta. Keskustelun aluksi Päivi Raivio alusti yhteenvedon avulla käsityöläisten tarpeita, haasteita ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi sisällöllisiä tapahtumia voisi kehittää tavalla, joka ottaa paremmin huomioon käsityöläisten haasteet. Tapahtumien suunnittelussa voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi vuosikaaviota, joka havainnollistaa eri vuodenaikoina käytettävissä olevat resurssit. Inari Virkkala esitteli käytännön ideoita paremman näkyvyyden saavuttamiseksi, esimerkiksi valaistusta lisäämällä. Muita keskustelun aiheita olivat mm. erilaiset verkostoitumis- ja yhteistyömallit, näkyvyyden lisääminen netissä ja katutilassa, käsityöläisalueen kehittäminen ja brändääminen ja nuorten työpaja-yhteistyön jatkaminen.

Yhteisiä avauksia syntyi kuten uuden käsityöläiskartan tekeminen, yhtenäisten
 ständien suunnittelu, opastuksen
 ja karttojen lisääminen monissa eri paikoissa ja valaisun lisääminen. Kuva: Päivi Raivio.
Keskustelu oli vilkasta ja uusia, yhteisiä avauksia syntyi kuten uuden käsityöläiskartan tekeminen, yhtenäisten ständien suunnittelu, opastuksen ja karttojen lisääminen monissa eri paikoissa, valaisun lisääminen Kuninkaankadun päässä olevaan rakennukseen, lapsille suunnatun työpajatoiminnan virittäminen ja niin edelleen. Isoimpana kysymyksenä onkin, miten eri projektiaihiot priorisoidaan ja kuka niitä edistää jatkossa ja millä aikataululla. Ohjauskulmalla on tässä tehtävässä vahva rooli, mutta yhteistoimintaa tulisi kehittää myös muilla tavoin.

Jatkotapaamisille on siis tarvetta, mutta käsityöläisten ja kaupungin edustajien uutta avaavasta tapaamisesta, sekä nuorten näkemyksistä on paljon hyötyä projektien jatkojalostamisessa ja toteuttamisessa. Nyt suunnitelmien pohjaksi on selvitetty käyttäjälähtöisiä tarpeita, ideoita ja mahdollisuuksia kolmelta taholta. Yhteisten tavoitteiden ja tarpeiden myötä projektien toteuttamismahdollisuudet ovat moninkertaistuneet.


- Päivi Raivio

Työpaja on osa Kadotetut paikat-hanketta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama ja World Design Capital Helsinki-organisaation hallinnoima hanke tuo muotoiluajattelun osaksi kulttuuripaikkojen kehittämistä. Hankkeessa etsitään muotoilun avulla näille ”kadotetuille paikoille” uudenlaista identiteettiä ja käyttötapoja, joiden myötä niistä tulee näkyviä ja lähestyttäviä erityisesti nuorille. Nuorten ohella muotoiluhankkeeseen osallistetuu paikallisia taiteilijoita sekä kaupunkien ja kulttuurialan toimijoita. Hankkeen muotoilijana toimii Päivi Raivio.